Tampere Hacklab (kutsumanimeltään 5w) on yhteisö, joka ylläpitää Tampereen keskustassa harrastetilaa teknologiasta ja asioiden itse tekemisestä kiinnostuneille. Kuukausimaksua vastaan jäsenemme saavat ympärivuorokautisen pääsyn tilaan ja käyttöönsä tilassa olevat työkalut.

 

Tilassa voi tavata samanhenkisiä ihmisiä ja toteuttaa erilaisia projekteja. Lisäksi järjestämme kursseja ja muita teemailtoja. Toiminnalla ei ole tarkoitus olla kovin jyrkkiä reunaehtoja ja se muotoutuukin aina jäsenien mieltymysten mukaan.

 

Hacklabiin voi tulla tutustumaan tiistai-iltaisin kello 18 jälkeen. Tervetuloa vierailulle!

Tilan tilanne

Tilan tilanne


Helmikuussa pidetyssä HSF tapahtumassa yhtenä ohjelmanumerona oli roboralli. Edellisvuotisen viivanseurauskisan tapaan rakennettiin robotteja, mutta tällä kertaa tavoitteena oli selvittää lyhyt seinillä rajattu rata. Lisäksi robottia liikuttava hardware, moottorit ja pyörät, oli etukäteen määritelty kaikille samaksi. Robotti sai myös olla kauko-ohjattu, ja nopeuskategorian voittanut helsinkiläisten Urpobotti tätä hyödynsikin hienojen telemetria- ja kamerasysteemien kera. Uskomaton spektaakkeli oli myös Jyväskylän robotti, jota ohjattiin sähkökitaralla virtuaalirumpalin säestäessä screenillä.

Nopeus ei kuitenkaan ollut ainut kategoria, kisatilanteessa äänestettiin myös "hienoin" robotti. Sitä tavoitellen aloin kehittämään Robosapien lelurobottiin perustuvaa kävelevää kaksijalkaista robottia. Monen illan rakentamisen tulos: Derpinator

 

Warthog on Thrustmasterin valmistama joystick- ja kaasukahvayhdistelmä lentosimulaattoreille. Se on melko yksimielisesti leimattu parhaaksi mitä harrastelijahintaan kaupasta saa. Itse tikusta voi lukea vaikkapa Domesta. Warthog-tikkuja oli taannoin verkkokaupassa huikeaan alennushintaan 99€, jota epäiltiin ensin hinnoitteluvirheeksi mutta kyllä ne tilaajat lopulta saivat. Itsekin ostin yhden vaikka sinänsä ihan hyvä CH Fighterstick löytyykin entuudestaan.

Tikku on niin korkea, että sitä ei järkevästi voi normaalilla työpöydällä käyttää. Kaikissa parhaissa lentokoneissa on muutenkin ohjaussauva keskellä reisien välissä joten totesin itsekin Warthogin toimivan parhaiten kun sen laittaa penkille. Iso ja painava pohjalevy mahdollistaa tämän. Ratkaisu ei kuitenkaan ole optimaalinen, sauva on omaan makuuni liian lähellä napaa ja matala. Eipä muuta kuin modaamaan:

 

Tein 20mm paksuun puulevyyn 4mm ruuvinreiät, joiden läpi kiinnitysruuvit menevät. levyn pyöristin tikun alaosan muotoiseksi kiekoksi. Pohjalevyyn porasin kiekkoa apuna käyttäen uudet kiinnitysreiät yhteen kulmaan.

 

 

 

Paketti kasassa. Tikku kiinnitetään levyn kulmaan ja lähes huomaamaton puukiekko nostaa sitä 2cm ylemmäksi mikä parantaa mukavasti ergonomiaa.

 

 

Tässä vielä kuva koko setupista. Ei kun Oculus Rift päähän ja taivaalle/galaksiin!

 

 

On taas perinteisen multikopteri-teemaillan aika. Se on ensi viikon torstaina, 26.2.2015 klo 18 alkaen Tampereen Hacklabilla. Kaikki useampiroottorisista koptereista kiinnostuneet tervetuloa!

Jos olet rakentanut jotain lentävää, ota mukaan. Ohjelmassa on aluksi jotain esitelmiä videotykillä (uusimmat teknologiat ja FPV-racing-luokka) ja sen jälkeen multikopterikaluston käpälöintiä, vapaata jutustelua ja pienessä parkkihallissa voi hieman lennätellä koptereita. Tapahtumassa voi tavata muita Pirkanmaalaisia multikopteri-harrastajia. Osallistua voi vaikka vielä ei olisi Tampere Hacklabin jäsen.

Viime torstaina järjestettiin pajalla pikkujoulut, jossa keskityttiin enimmäkseen vapaamuotoiseen seurusteluun. Keskustelu kumpuili villeistä visioita konkreettisiin projekteihin ja edelleen yhdistyksen tulevaan toimintaan.

Yleisöä viihdyttämään kaivettiin varaston perukoilta laser-trap, sekä Villen laser-pong.

Virallisemmasta osuudesta vastasi pj kertomalla jäsenhaastattelun tuloksista. Lyhyenä yhteenvetona voisi todeta, että jäsenistö on selvästikkin tyytyväinen Tampereen Hacklabin nykytilaan. Työskentely- ja varastotilat riittävät suurimmalle osalle, vaikka jotain voisi aina parantaakkin. Koulutuksia kaivattiin lisää. Niissä kolmeksi pääteemaksi nousivat Arduino, ohjelmoinnin perusteet, sekä isot työstökoneet.

Syksy on tullut ja ulkona on hirveän pimeää. Päätin tehdä polkupyörään kaupunkiajoa varten "purjehdusvalot" eli sellaiset mitkä näkyy mutta eivät valaise.

Voimanlähteenä käytin 12V patteria, joita saa ebaystä noin taalalla paketin. Patteriin juotin satunnaisen naarasliittimen ja käärin sähköteppiä päälle.

Voimanlähde

 

Ylläoleva voimapötkö kiinnitetään satulan alla olevaan urosliittimeen. Akut ja patterithan eivät tykkää kylmästä, joten patteri kulkee lämpimässä takin taskussa ja toimii samalla valojen virtakytkimenä.

Satulan liitin. WordPress ei osaa kääntää kuvaa, sorry.

Itse valot ovat 12V ledinauhaa, jota löytyy pajalta määrissä eri värisinä. Valoille pitää vetää vain johdot, mitään sen kummempaa elektroniikkaa ei tarvita. Takana on kuuden ledin nauha:

Takavalo

 

Eteen pistin hurjat 12 valkoista lediä. Nauhaahan pystyy katkomaan kolmen ledin välein. Tuo jopa valaisee hieman, eli pilkkopimeässä saattaa nähdä ajaa pelkkien ledien valossa.

 

Etuvalo. Heijastin heijastaa kameran salaman.

 

Ledit ja johdot on kiinnitetty tylysti teipillä ja nippusiteillä pyörän runkoon. Teippaukset on helppo tehdä ensi talveksi uudestaan jos pääsevät menemään huonoiksi.

Tälläinen mukava yhden illan lowtech-projekti tällä kertaa. Materiaalikulut ovat luokkaa 3€ ja aikaa meni pari tuntia.

Muuten mainiossa Jolla-puhelimessa on pieni tyyppivika - kameran linssi ei ole mitenkään suojattu ja naarmuuntuu helposti ajan myötä. Niin on käynyt parilla labilaisellakin. Naarmuuntuneen linssin tunnistaa siitä, että kuvista tulee sumuisia - hyviänä esimerkkeinä aikaisemmat kuvat nettiradiopurkista.

Internet kertoi, että Displex-nimisellä hionta-aineella on linssejä saatu kunnostettua joten tilasimme labille sitä tuubin. Ainetta laitetaan pieni tippa linssille ja sen jälkeen hangataan linssiä mukana tulleella puuvillaliinalla muutama minuutti. Sen jälkeen aina pyyhitään pois. Pois pyyhkiminen oli yllättävän hankalaa ja vaati useamman pyyhkimiskerran. Labin mikroskoopilla pystyy hyvin tarkastamaan onko linssi puhdas ja naarmuton.

Spiikki putsaamassa linssiä

Lopputuloksena linsseistä katosivat naarmut ja kuvat muuttuivat taas tarkoiksi. Jatkossa linssin voi suojata läpinäkyvällä teipinpalalla, ja sitä suosittelemmekin uuden Jollan omistajille. N900-tyylinen avattava linssinsuojus olisi tietysti paras, ja voi olla että kehittelemme sellaisetkin joskus.

Jolliahan saa nyt satasen alennuskoodilla hintaan 250€ joten aika moni on niitä herännyt ostamaan. Alennuskoodin saa esim. pyytämällä hacklabin kanavalla.

Displex-tuubi löytyy pajan kemikaalihyllystä (liikuteltavan pöydän alla) ja jäsenet voivat sitä vapaasti käyttää. Ainetta pitää kokeilla myös vielä erään naarmuuntuneen GoPro:n linssin hiontaan.

EDIT: GoPro:ssa on ilmeisesti lasilinssi, johon Displex ei tehnyt mitään näkyvää parannusta.

Sain eilen valmiiksi noin kuukauden aikana kötöstämäni laitteen työnimeltään nettiradiopurkki. Hanke sai alkunsa siitä hajoilusta, mitä nettiradion pystyttäminen joka kerta saa aikaan. Yleensä lähetys alkaa 30-45 minuuttia myöhässä aiotusta, koska streamaustietokoneen kanssa täytyy aina säätää. Softat täytyy asentaa (ellei ole jo), konfiguroida, hankkia sopiva äänikortti ja säätää sen mikseritasot. Kertaalleen kävin jopa bussilla hakemassa kotoa toisen äänikortin toimimattoman tilalle.

 

Dedikoidulla nettiradiopurkilla säätämiseksi riittää laitteiden kytkeminen purkkiin ja virtojen laittaminen päälle. Purkki voi sijaita pysyvästi lähetysstudiossa ja sen voi lainata helposti kavereille.

Purkin liitäntöihin kytketään mikseri, internet ja sähköt, jonka jälkeen purkki striimaa verkkoon sisääntulevan äänen. Purkki sisältää Raspberry Pi-minitietokoneen, Behringerin USB-äänikortin ja DC-DC-muuntimen joka tuottaa 5V jännitteen laitteille. Lisäksi purkissa on tuuletin, joka pitää laitteet viileänä kuumimmissakin nettiradiosessioissa.

 

Softana käytetään darkiceä, joka pakkaa streamin sekä ogg vorbis- että mp3-muodossa hyvällä äänenlaadulla (luokkaa vbr 200kbps). Raspberry Pi:n CPU-kapasiteetista on käytössä 80-95%.

 

 

Purkkia kokeillaan tositoimissa ensimmäistä kertaa 24.10 Oldskool Radion lähetyksessä. Jatkokehitysideoina ovat sammutusnappi, vu-mittari ja kännykkänettituki. Palaan asiaan, jos nämä joskus toteutan.