Tervetuloa Tampere Hacklabin www-sivuille! Tampere Hacklab (kutsumanimeltään 5w) on yhteisö, joka ylläpitää Tampereen keskustassa harrastetilaa tekniikasta ja teknologiasta kiinnostuneille. Kuukausimaksua vastaan jäsenemme saavat ympärivuorokautisen pääsyn tilaan ja käyttöönsä tilassa olevat työkalut.

 

Tilassa voi tavata samanhenkisiä ihmisiä ja toteuttaa erilaisia projekteja (Wiki). Lisäksi järjestämme kursseja ja muita teemailtoja. Toiminnalla ei ole tarkoitus olla kovin jyrkkiä reunaehtoja ja se muotoutuukin aina jäsenien mieltymysten mukaan.

 

Tarkista 5w:n aukiolo tästä

 

Olemme vaihtaneet nimemme Hackerspace 5w:stä Tampere Hacklabiksi. Vanhaa nimeä näkee vielä näillä sivuilla sekaisin uuden kanssa kunnes se saadaan muutettua kaikkialle.


Vaasassa käytettiin junaprojektin sähköistykseen tuollaista usb-lisäakkua. Huomio kiinnittyi lupaukseen kapasiteetista, 6600 mAh. Täysin mahdollista tuo toki on saavuttaa kahdella 3300 mAh:n 18650-kennolla, mutta tutkiva hakkeri ei tyydy ihan pelkästään kiinalaisten väitteisiin. Pienen purkuoperaation jälkeen sisuksista paljastui Samsungin 2800 mAh -kennot, kaksi (2) kappaletta. Vihjaisin asiasta suomalaiselle edustajalle ja lopputuloksena sain lisää laitteita (rikkinäisiä) tutkittavaksi. Työn alle otin helpoiten purettavan 10 000 mAh lupaavan version, eli kolmen kennon kapistuksen. Kaikissa oli samanlaiset Samsungin kennot ja rc-akkulaturilla mitattuna tuntuivat olevan jopa ihan voimissaan.

Vaasahackin puolella tarkempi pohdita.

Ja jos joku tuollaisen sattuu haluamaan suomesta, alennuskoodilla “raspberry” ilmeisesti tämän kuun loppuun -10% http://voimapankki.fi

Ensi viikolla ilmestyvä skrolli-lehden kolmas numero on nyt ennakkoluettavissa 5w:n pajalla. Meiltä löytyy kirjastosta myös kaikki aiemmin ilmestyneet numerot.

Antoisia lukuhetkiä, ja jos pidät niin tilaa kotiisi.

 

Tein erästä projektia varten Raspberry Pi:stä demolaitteen, jolla pystyy demoamaan verkon yli luettavia ja ohjattavia sensoreita ja laitteita. Lisävarusteina on srf02-ultraäänianturi ja RC-servo. Lisäksi rakensin napin, jolla RPi:n voi ajaa alas hallitusti ja välttää muistikortin tiedostojärjestelmän leviämisen.

 

Sammutusnappi

Sammutusnapin tekemiseen löytyy netistä ohjeita vaikka kuinka, mutta paras (ja yksinkertaisin) on täältä löytyvä ohje. RPi:n raudan kakkosversiosta on löydetty uusi 8-napainen liitin nimeltään P5. Vakiona siinä on pelkät reiät joten siihen täytyy itse juottaa piikkirima.P5:stä löytyy 4 GPIO:ta, 3.3V, 5V ja kaksi maata.

Yllä näkyvät nastat yhdistämällä saadaan vedettyä GPIO31 maihin ja sen pystyy tunnistamaan yksinkertaisella ylläolevalta sivulta löytyvällä python-ohjelmalla. Ohjelman saa helposti käynnistymään bootissa lisäämällä se root-käyttäjän croniin. Vastuksia yms ei tarvita- riittää että vetää johdot painonapista k.o nastoihin.

 

Ultraäänianturi

srf02 on edullinen ja kätevä UÄA, joka on suosittu monissa robotiikkajutuissa. Anturi tottelee sekä SPI:tä että I2C:ta. Halusin käyttää I2C:ta, koska en ollut sitä koskaan aiemmin käyttänyt ja se kuuluu hakkerin yleistietoon.

+5V:n pystyi kytkemään suoraan RPi:n 5V-ulostuloon. Samoin I2C:n SDA ja SCL-linjat löytyvät sellaisenaan RPi:sta. Mode-nastan voi jättää kytkemättä I2C:ta käytettäessä (sillä saisi valittua SPI:n). Koodit tein pythonilla, sillä sille löytyy helpot ja kivat kirjastot tarvittavien temppujen tekemiseen. Anturia luetaan näin:

 

# Alustetaan i2c:

i2c = smbus.SMBus(1)

# Lähetetään lukukomento (81) laitteelle (laitteen osoite 0×75)

i2c.write_byte_data(0×75, 0, 81)

# Odotellaan datasheetissä määritellyn verran eli 0.07 sekuntia

sleep(0.07)

# Luetaan mittaustulokesn ylempi tavu osoitteesta 2

r2 = self.i2c.read_byte_data(0×75, 2)

# Luetaan mittaustulokesn alempi tavu osoitteesta 3

r3 = self.i2c.read_byte_data(0×75, 3)

# Lasketaan lopullinen tulos senttimetreinä
r = r2*256 + r3

 

Servon ohjaus

Servohan haluaa sisäänsä 5V, maan, ja sopivasti värähtelevän PWM-signaalin. PWM-signaalin täytyy olla 5V mikä aiheuttaa RPi:n kanssa hieman ongelmia, sillä sen kaikki digitaaliulostulot ovat 3.3V. Tämän vuoksi tarvittiin PNP-transistori, jolla ohjataan 5V jännitettä 3.3V GPIO-pinnillä. Tässä kohtaa tapahtui pieni moka, sillä käyttämäni piiri toimii siten että se vetää ulostulon alas, kun transistori johtaa. Eli signaali on käänteinen GPIO:n ulostuloon nähden. Normaalisti käyttämäni servoblaster-kirjasto ei tätä kelpuuta ja ohjaus ei toiminut ollenkaan. Löysin kuitenkin servoblasterista forkatun, PWM-ledien ohjaukseen tarkoitetun kirjaston nimeltään pi-blaster. Pi-blaster toimii hyvin samantyylisesti, mutta siinä on komentorivioptio “invert” joka kääntää PWM-signaalin käänteiseksi. Sitä käyttämällä servo heräsi henkiin ja homma alkoi pelittää. Säädön aikana tosin tuhosin yhden servon ylikuumenemiseen – kannattaa olla varovainen jos antaa servolle vääränlaista signaalia. RC-servoa ohjatessa pi-blasteriin pitää konffata CYCLE_TIME_US 20000 ja järkevät arvot ovat suurinpiirtein alueella 0.03-0.1. Näiden selvittyä servon ohjaus on kohtuu helppoa:

echo 1=0.07 > /dev/pi-blaster

pistää servon suurinpiirtein keskelle. Sama pythoniksi:

call(["echo 1=" + str(servopos) + " > /dev/pi-blaster"], shell=True)

Lopputuloksena tästä projektista oli, että I2C on helpompaa kuin kuvittelin ja sitä on turha pelätä. Kannattaa myös muistaa, että osa I2C-laitteista haluaa 3.3V eikä 5V ja tämä selviää datasheetista (UÄA ei ollut ensimmäinen sensori jota koitin käyttää). Servoja ohjatessa kannattaa etsiä sellainen kytkentä, joka ei käännä signaalia. PWM-ledejä yms ohjatessa tällä ei ole merkitystä. Sammutusnappi taas on liki pakollinen joka raspissa, jossa ei ole käyttöliittymää ja sen tekeminen on P5:n avulla niin triviaalia että se kannattaa aina tehdä.

 

20.8.2013 oli kuin muutkin illat: monipuolista häxäystä ja muutama ensikertalainen. Lisäksi eräs jäsen toi tulevat hakkerit imemään vaikutteita. Onnistumisesta ei ole takuita, koska polkuauto ja vuokraisännän retrohenkiset pelikoneet vei voiton. Lisäksi talon valikoimasta löytynyt Ubuntu cola teki hyvin kauppansa. Ehkä vielä on toivoa…

Esko laminoi lisää lasikuitua RC-purjeveneeseensä. Runkohan on 3D-tulostettu osissa ja kasattu yhteen. Lasikuitutöitä pitäisi opiskella lisää 5w:llä, onneksi osaamista alkaa jo löytyä.

Cos sai Amursk the grillin raspberry pi:n henkiin. Hajoamisen syynä oli muistikortin levinnyt filesysteemi jonka korjaamisen jälkeen raspi boottasi nätisti. Syksyn grillaussessioissa saadaan sittenkin vielä musaa. Samalla heräsi henkiin ajatus “UPS:stä” raspille, eli jonkinlainen lisäakku jonka avulla raspi saisi ajettua itsensä alas (noin 8 sekuntia) kun virransyöttö katkeaa. Testasimme 10kpl 1.5F superkonkilla kauanko raspi jaksaa niillä elää, mutta tulos oli 0 sekuntia. Olisiko NiMh-akkuihin perustuva systeemi sittenkin parempi?

 

 

 

 

 

 

Käytiin kylässä paikallisessa hackerspacessa Melbournessa, Australiassa ja ihmeteltiin. Kalusto oli perinteistä, 3d-tulostin, cnc-jyrsin ja laserleikkuri. Tarkempi rapsa aiheesta Vaasa Hacklabin puolella.

Tämän viikon tilatiistaissa vei huomion hakkeritoveri Cheeryn tuoma Oculus Rift-virtuaalitodellisuuslasien kehitysversio. Laseja pääsi kokeilemaan, softana tosin oli vain SDK:n mukana tuleva demo joka oli kyllä kovin vaikuttava. Ainakin itselleni OR oli positiivinen yllätys. Näkökenttä oli riittävän laaja ja kehitysversion huonompi resoluutiokaan ei ollut niin huono kuin pelkäsin. Kuluttajaversio tullee myyntiin joskus talvella ja on ainakin itselleni pakko-ostos.

Iso laserkaiverrin on myös saatu toimintakuntoon. Käyttökoulutus järjestetään lähiviikkoina.

Villen AMURSK-melugrilli sai myös puhekyvyn. Tästä huolehtii festival-puhesyntetisaattori johon löytyi suomen kielen tuki, minihttpd ja pikaisesti kasaan hackatty cgi-ohjelma. Eli nyt grillin saa puhumaan www-sivun kautta.

 

6 – 7.7.2013 järjestettiin Helsingin kaapelitehtaalla vuosittainen scifi/fantasiatapahtuma nimeltään Finncon, johon 5w katsoi hyväksi poiketa edustamaan. Ihailua herättämään askarreltiin torstai-perjantai akselilla Fallouteista tuttu Pip-boy rannetietokone.

Malli haettiin thingiversestä (http://www.thingiverse.com/thing:109716), tulostettiin punaisesta muovista ja ensimmäistä kertaa kokeiltiin, miten 3d tulosteen maalaaminen onnistuu. Se onnistui ihan hyvin.

Vekottimen sisään laitettiin Arduino Nano vilkuttamaan ledejä, ja laitteen näyttötaulu askarreltiin valkoisesta akryylistä laseroimalla ja mustalla maalilla.