Tampere Hacklab (kutsumanimeltään 5w) on yhteisö, joka ylläpitää Tampereen keskustassa harrastetilaa teknologiasta ja asioiden itse tekemisestä kiinnostuneille. Kuukausimaksua vastaan jäsenemme saavat ympärivuorokautisen pääsyn tilaan ja käyttöönsä tilassa olevat työkalut.

 

Tilassa voi tavata samanhenkisiä ihmisiä ja toteuttaa erilaisia projekteja. Lisäksi järjestämme kursseja ja muita teemailtoja. Toiminnalla ei ole tarkoitus olla kovin jyrkkiä reunaehtoja ja se muotoutuukin aina jäsenien mieltymysten mukaan.

 

Hacklabiin voi tulla tutustumaan tiistai-iltaisin kello 18 jälkeen. Tervetuloa vierailulle!


YLE Häme esitti tänään radiossa ja televisiossa muutama viikko sitten tehdyt jutut 5w:n toiminnasta.

 

TV-juttu alkaa tästä aikaan 2:55 http://areena.yle.fi/tv/2074706

Radiojuttu ladattavissa vielä hetken aikaa osoitteesta http://heh.fi/tmp/YLE%20-%20Radio%20Suomi%20-%205w.mp3.torrent

 

Jos joku eksyi sivuillemme näiden ansiosta, niin tervetuloa vaikka ensi tiistaina käymään pajalla!

5w:n edustajia vieraili Helsingin Suvilahdessa järjestetyillä ALT partyillä. Kyseessä on siis demopartyt joissa haetaan hieman erikoisempia ja vuosittain vaihtelevia teemoja. Tänä vuonna teemana oli sairaala. Varsinaista hakkeriständiä ei tänä vuonna ollut koska Wärk:Festit olivat juuri pari viikkoa sitten ja tapahtuma oli muutenkin vähän vapaamuotoisempi.

 

Wildcompo-sarjassa (vapaa video- tai livemuodossa oleva esitys) menestyi 5w:n Arnon rakentama ferrofluidiin ja säädeltäviin sähkömagneetteihin perustuva “Täsmäohjattava ihmerohto / Barbababa-simulaattori” ja pääsi kolmannelle sijalle. Video aiheesta:

AMURSK the grillin ja Arnon sisältävä valokuva voitti partyphoto-sarjan (partyillä otettu valokuva). Kuvan otti tosin Helsinkiläinen T-101:

ftp://ftp.scene.org/pub/parties/2013/altparty13/partyphoto/baby_transport_allowed_at_altparty.jpg

 

Cos:n pikaisesti koodaama QML-intro menestyi huonommin (9. sija democompossa) mutta täytti tavoitteensa tienaamalla tekijätiimilleen saunapassit.

 

Kaikki kisaentryt ja tulokset kertova results.txt löytyy sivulta:

https://www.scene.org/newfiles.php?dayint=7&dir=/parties/2013/altparty13/

 

Onnea voittajille ja kiitos hauskoista partyistä! Ensi vuonna uudestaan.

Tampereelta ollaan tänäkin vuonna osallistumassa WÄRK:festeille. Tapahtumassa on esillä laaja kirjo suomalaista tee-se-itse -kulttuuria. Tällä kertaa tapahtuma järjestetään 5-6.10 Ääniwallilla Helsingissä. Lisätietoja: http://www.warkfest.org/

Ständillämme pääse kokeilemaan lasersokkeloa ja ihastelemaan jäsentemme luomuksia. Tervetuloa!

 

Eilen hackasin lisäakun GoPro Hero-videokameraani. Vakiona tuleva 1.1Ah akku jaksaa nykykunnossaan lämpimässä nauhoittaa 2.5-3h, kun 32gb muistikortille mahtuisi 6h. Intternetsissä tekemäni tutkimuksen mukaan kameran piirilevyltä löytyy helposti suoraan akulle menevät juotospisteet ja niihin pystyy kytkemään rinnalle toisen akun. Tällöin kameran elektroniikka huolehtii akkujen latauksesta ja suojaa niitä alijännitteeltä. Mitään ylimääräistä elektroniikkaa ei tarvita, mutta sisäisen ja ulkoisen akun jännitteet täytyy pitää samana lataamalla ja purkamalla niitä aina yhdessä. Käyttämäni ulkoinen akku on 2.2Ah LiPo-kenno jolloin yhteiskapasiteetti on 3Ah luokkaa ja 6h tallennusaika pitäisi helposti onnistua.

Kamera aukesi helposti ja juotospisteet löytyi nopsaan yleismittarilla piippaamalla. Miinusnapa on akkuliittimen vasemmalla puolella oleva iso kupariympyrä ja plusnapa siitä alaspäin oleva piirilevyjä yhdistävä tinaklunssi. Dremelöin kameraan aukon johon kuumaliimasin riviliittimen jolloin voin käyttää kameraa myös ilman lisäakkua.

Lopputulos alla:

 

Vaasassa käytettiin junaprojektin sähköistykseen tuollaista usb-lisäakkua. Huomio kiinnittyi lupaukseen kapasiteetista, 6600 mAh. Täysin mahdollista tuo toki on saavuttaa kahdella 3300 mAh:n 18650-kennolla, mutta tutkiva hakkeri ei tyydy ihan pelkästään kiinalaisten väitteisiin. Pienen purkuoperaation jälkeen sisuksista paljastui Samsungin 2800 mAh -kennot, kaksi (2) kappaletta. Vihjaisin asiasta suomalaiselle edustajalle ja lopputuloksena sain lisää laitteita (rikkinäisiä) tutkittavaksi. Työn alle otin helpoiten purettavan 10 000 mAh lupaavan version, eli kolmen kennon kapistuksen. Kaikissa oli samanlaiset Samsungin kennot ja rc-akkulaturilla mitattuna tuntuivat olevan jopa ihan voimissaan.

Vaasahackin puolella tarkempi pohdita.

Ja jos joku tuollaisen sattuu haluamaan suomesta, alennuskoodilla “raspberry” ilmeisesti tämän kuun loppuun -10% http://voimapankki.fi

Ensi viikolla ilmestyvä skrolli-lehden kolmas numero on nyt ennakkoluettavissa 5w:n pajalla. Meiltä löytyy kirjastosta myös kaikki aiemmin ilmestyneet numerot.

Antoisia lukuhetkiä, ja jos pidät niin tilaa kotiisi.

 

Tein erästä projektia varten Raspberry Pi:stä demolaitteen, jolla pystyy demoamaan verkon yli luettavia ja ohjattavia sensoreita ja laitteita. Lisävarusteina on srf02-ultraäänianturi ja RC-servo. Lisäksi rakensin napin, jolla RPi:n voi ajaa alas hallitusti ja välttää muistikortin tiedostojärjestelmän leviämisen.

 

Sammutusnappi

Sammutusnapin tekemiseen löytyy netistä ohjeita vaikka kuinka, mutta paras (ja yksinkertaisin) on täältä löytyvä ohje. RPi:n raudan kakkosversiosta on löydetty uusi 8-napainen liitin nimeltään P5. Vakiona siinä on pelkät reiät joten siihen täytyy itse juottaa piikkirima.P5:stä löytyy 4 GPIO:ta, 3.3V, 5V ja kaksi maata.

Yllä näkyvät nastat yhdistämällä saadaan vedettyä GPIO31 maihin ja sen pystyy tunnistamaan yksinkertaisella ylläolevalta sivulta löytyvällä python-ohjelmalla. Ohjelman saa helposti käynnistymään bootissa lisäämällä se root-käyttäjän croniin. Vastuksia yms ei tarvita- riittää että vetää johdot painonapista k.o nastoihin.

 

Ultraäänianturi

srf02 on edullinen ja kätevä UÄA, joka on suosittu monissa robotiikkajutuissa. Anturi tottelee sekä SPI:tä että I2C:ta. Halusin käyttää I2C:ta, koska en ollut sitä koskaan aiemmin käyttänyt ja se kuuluu hakkerin yleistietoon.

+5V:n pystyi kytkemään suoraan RPi:n 5V-ulostuloon. Samoin I2C:n SDA ja SCL-linjat löytyvät sellaisenaan RPi:sta. Mode-nastan voi jättää kytkemättä I2C:ta käytettäessä (sillä saisi valittua SPI:n). Koodit tein pythonilla, sillä sille löytyy helpot ja kivat kirjastot tarvittavien temppujen tekemiseen. Anturia luetaan näin:

 

# Alustetaan i2c:

i2c = smbus.SMBus(1)

# Lähetetään lukukomento (81) laitteelle (laitteen osoite 0×75)

i2c.write_byte_data(0×75, 0, 81)

# Odotellaan datasheetissä määritellyn verran eli 0.07 sekuntia

sleep(0.07)

# Luetaan mittaustulokesn ylempi tavu osoitteesta 2

r2 = self.i2c.read_byte_data(0×75, 2)

# Luetaan mittaustulokesn alempi tavu osoitteesta 3

r3 = self.i2c.read_byte_data(0×75, 3)

# Lasketaan lopullinen tulos senttimetreinä
r = r2*256 + r3

 

Servon ohjaus

Servohan haluaa sisäänsä 5V, maan, ja sopivasti värähtelevän PWM-signaalin. PWM-signaalin täytyy olla 5V mikä aiheuttaa RPi:n kanssa hieman ongelmia, sillä sen kaikki digitaaliulostulot ovat 3.3V. Tämän vuoksi tarvittiin PNP-transistori, jolla ohjataan 5V jännitettä 3.3V GPIO-pinnillä. Tässä kohtaa tapahtui pieni moka, sillä käyttämäni piiri toimii siten että se vetää ulostulon alas, kun transistori johtaa. Eli signaali on käänteinen GPIO:n ulostuloon nähden. Normaalisti käyttämäni servoblaster-kirjasto ei tätä kelpuuta ja ohjaus ei toiminut ollenkaan. Löysin kuitenkin servoblasterista forkatun, PWM-ledien ohjaukseen tarkoitetun kirjaston nimeltään pi-blaster. Pi-blaster toimii hyvin samantyylisesti, mutta siinä on komentorivioptio “invert” joka kääntää PWM-signaalin käänteiseksi. Sitä käyttämällä servo heräsi henkiin ja homma alkoi pelittää. Säädön aikana tosin tuhosin yhden servon ylikuumenemiseen – kannattaa olla varovainen jos antaa servolle vääränlaista signaalia. RC-servoa ohjatessa pi-blasteriin pitää konffata CYCLE_TIME_US 20000 ja järkevät arvot ovat suurinpiirtein alueella 0.03-0.1. Näiden selvittyä servon ohjaus on kohtuu helppoa:

echo 1=0.07 > /dev/pi-blaster

pistää servon suurinpiirtein keskelle. Sama pythoniksi:

call(["echo 1=" + str(servopos) + " > /dev/pi-blaster"], shell=True)

Lopputuloksena tästä projektista oli, että I2C on helpompaa kuin kuvittelin ja sitä on turha pelätä. Kannattaa myös muistaa, että osa I2C-laitteista haluaa 3.3V eikä 5V ja tämä selviää datasheetista (UÄA ei ollut ensimmäinen sensori jota koitin käyttää). Servoja ohjatessa kannattaa etsiä sellainen kytkentä, joka ei käännä signaalia. PWM-ledejä yms ohjatessa tällä ei ole merkitystä. Sammutusnappi taas on liki pakollinen joka raspissa, jossa ei ole käyttöliittymää ja sen tekeminen on P5:n avulla niin triviaalia että se kannattaa aina tehdä.